Opetus- ja kulttuuri­ministeriön julkaisuja.


OKM avusti vuonna 2012 harjoitushallia ja seuratalon kahta alimpaa kerrosta, joissa on liikuntapaikkatilat. Seuratalon ylimmässä kerroksessa on viisi asuntoa, ravintola ja edustustilat. Niille ei saatu avustusta OKM:stä, eikä niistä ole haettu avustusta myöskään Oulun kaupungilta. Oulun kaupungilta on haettu avustusta useaan otteeseen kahden alimman kerroksen osalta, jotka ovat Oulun kaupungin rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö Tapani Hopun lausunnon mukaan 100-prosenttisesti liikuntapaikkatiloja.


Sen sijaan OPS sai avustusta harjoitushalliin ja seurataloon UEFA:lta 40 000 euroa ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) 750 000 euroa. Kyseinen harjoitushalli on lämmin, turvallinen ja teräskatteinen – ei ylipainehalli. OKM ei ole myöntänyt avustusta ylipainehalleihin. Harjoitushallin ja sen päätyyn rakennetun kolmikerroksisen seuratalon kokonaishinta on 4,5 miljoonaa euroa ja hanke valmistunee kaikilta osin tänä syksynä.

Vuosina 1980—2013 valtio on tukenut noin 5 000 perustamishankkeen toteuttamista yhteensä noin 430 miljoonalla eurolla. Aluehallinto on myöntänyt vuodesta 1987 avustukset pieniin alle 700 000 euron liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin. Liikuntapaikkarakentamisen koko rahoituksesta valtionrahoituksen osuuden arvioidaan olevan noin viidennes. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallinnon ohella liikuntapaikkarakentamista ovat tukeneet työllisyysperusteisesti työministeriö ja lähinnä matkailun yritystukijana kauppa- ja teollisuusministeriö/elinkeino- ja työministeriö. Opetus- ja kulttuuri- ministeriö on myöntänyt investointiavustusten lisäksi tukea myös liikuntapaikkarakentamista koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin, viime vuosina 800 000 euroa vuodessa.

Oman haasteensa tuo liikuntapolitiikan pienet ympyrät.

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivanliikunnan aluehallinnon toiminta jatkuu kuudessa aluehallintovirastossa.

Valtion avustamat liikuntapaikat luovat edellytyksiä valtion liikuntapolitiikalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden toteutumiselle. Liikuntalain nojalla myönnetty tuki on suunnattu pääosin laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien sisäliikuntatilojen, kuten uimahallien, liikuntasalien ja -hallien, jäähallien, ulkokenttien ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen.

Paikallisen liikuntatoiminnan edellytysten parantaminen nähdään yleisesti kiireellisimpänä mahdollisten lisäresurssien kohteena. Paikallista liikuntatoimintaa voidaan tukea lisäämällä resursseja lähiliikuntapaikkojen peruskorjaukseen ja rakentamiseen sekä ohjelmaperusteisella paikallistasolle suuntautuvalla erillisellä tuella. Paikallisen toiminnan, siis liikunta- ja urheiluseurojen tukeminen, tapahtuu kuntien päätöksillä. Siten mahdollinen valtion lisätuki paikallistasolle kanavoituu selkeimmin kuntien kautta sekä siihen liittyvän informaatio-ohjauksen ja liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä käytävän keskustelun ja yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon kautta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää liikuntalain 7 §:n mukaisesti valtionavustuksia valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Vuonna 2014 harkinnanvaraista valtionavustusta sai 120 järjestöä. Järjestöjen vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan valtionavustuksen kohteena olevan toiminnan hyväksyttävät menot olivat yhteensä noin 140 miljoonaa euroa, josta valtionavustus kattaa keskimäärin 30 prosenttia.


Han- ketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö

Lajien harrastamisessa sukupuolten välillä on selkeitä eroja ja osa lajeista on sukupuolittuneita. Liikunnan päätöksenteossa ja johtotehtävissä miehet ovat enemmistönä. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen hallituksen jäsenistä hieman alle 30 prosenttia on naisia, ja puheenjohtajista hieman alle 15 prosenttia sekä toiminnanjohtajista noin neljännes. Kuntien johtavista liikunnan viranhaltijoista 31 prosenttia on naisia. Liikuntaa käsittelevien lautakuntien kokoonpanoissa naisia on 48 prosenttia. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain vaikutuksesta naisten määrä on lisääntynyt kuntien päätöksenteossa.

Suomalaisen urheilun rahoitus – Veikkaus, valtio vai molemmat?

Kilpailuvirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Kuntaliitto ry ja Suomen Yrittäjät ry ovat antaneet vuonna 2005 yhteisen suosituksen (KiVi 981/71/2005) elinkeinonharjoittamista edistävistä käytännöistä liikuntapalveluiden järjestämisessä. Suosituksen mukaan kunnan tulee määritellä mahdollisimman selkeästi liikuntalaissa tarkoitetut palvelut ja saattaa nämä alan toimijoiden tietoon. Keskeistä on, että yksityiset yritykset ja yhdistykset pystyvät ennakoimaan, mitä liikuntapalveluja kunta tulee vastaisuudessa tarjoamaan. Kuntien tulisi myös liikuntapalvelutarjontaansa kehittäessään ottaa huomioon alueensa elinkeinotoiminnan ja sen tulevaisuudensuunnitelmat. Lakisääteisten tehtävien selkeällä määrittelyllä kunta voi estää epäselvän kilpailutilanteen syntymisen kunnallisten liikuntapalvelujen ja yksityisten palveluntarjoajien välillä.

Näin valtio leikkaa avustuksia, kun Veikkauksen tuotot vähenevät

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat lokakuussa 2013 yhteiset valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Linjaukset ovat (1) arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa, (2) liikunnan lisääminen elämänkulussa, (3) liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta ja (4) liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Linjausten toimeenpanoa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. (Muutosta Liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10).

Veikkauksen tuoton lasku vie liikunnalta 40 milj.€

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Ko­sonen on asettanut työryhmän, jossapuheenjohtajana on valtiosihteeriTuomo Puumala ja varapuheenjohtajana Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Varsinais-Suomeen 605 000 euroa

Vuonna 2008 tehtiin kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä liikunnasta. Niiden tavoitteena oli, että liikunta sisältyy peruspalveluna kuntien hyvinvointipolitiikkaan. Tätä kehitystä on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä vuonna 2013 tehdyissä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksissa, joissa todetaan liikunnan olevan kunnan asukkaan perusoikeus, ja sille pitää rakentaa vahvat perusteet kuntakohtaisiin hyvinvointi-, terveys- ja liikuntastrategioihin. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Kuntia kannustetaan nostamaan liikunnan edistäminen kunnan strategiseksi valinnaksi ja tukemaan liikunnasta vastaavan toimialan koordinaatiovastuuta kunnan poikkihallinnollisessa liikunnan edistämisessä.

Jan Vapaavuori puolustaa Veikkauksen roolia urheilun rahoituksessa

Sosioekonomiset erot ovat lisääntyneet myös liikunnassa. Liikuntaharrastamisen kustannukset urheiluseuroissa ovat kallistuneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja lasten ja nuorten liikuntaharrastukset vaihtelevat perheen sosioekonomisen aseman mukaan. Ammattiaseman mukaiset liikuntaerot ovat miehillä suuremmat kuin naisilla.