Tiistain Top Ten: Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat


Kaarlo Soinio (1888–1960) – Jalkapallon äänenkannattaja
”Päästäisimmekö sellaisen oppimistilaisuuden ohitse kuin mitä Tukholman olympialaisten jalkapallokilpailut epäilemättä ovat? Jalkapallon pelaajaksi ei opi kirjasta lukemalla ja pelisääntöjä tutkimalla, vaan ahkeralla harjoituksella ja näkemällä ensiluokkaista peliä.”
Kaarlo Soinio työskenteli nuoremman veljensä Einon tavoin urheilun hyväksi useilla rintamilla – seuratoimijana, järjestömiehenä, urheilutoimittajana ja kaupungin virkamiehenä. Voimistelunopettajaksi kouluttautunut Soinio tuli ensin tunnetuksi urheilijana. Hän oli perustamassa HJK:ta vuonna 1907 ja oli voittamassa seuran ensimmäisiä Suomen mestaruuksia vuosina 1911 ja 1912. ”Kepparin” lahjat eivät rajoittuneet vain yhteen lajiin, sillä Lontoon olympialaisissa 1908 hän voitti pronssia Suomen voimistelujoukkueen jäsenenä. Neljä vuotta myöhemmin Soinio palasi olympianäyttämölle Suomen jalkapallomaajoukkueessa. Hän oli Tukholmassa olympiajalkapallojoukkueen johtaja ja pelasi yhdessä ottelussa itsekin.
Soinio työskenteli pitkään Palloliitossa sihteerinä – käytännön miehenä useammin toimiston ulkopuolella kuin sisällä. Miehen työpäiviä täyttivät alkuvuosina muun muassa jalkapallosääntöjen laatiminen, kentän rajojen merkitseminen, otteluiden tuomitseminen ja otteluraporttien kirjoittaminen päivä- ja urheilulehtiin.
Varsinaisen elämäntyönsä Kaarlo Soinio teki Helsingin kaupungin eri virastoissa. ”Keppari” oli vuosina 1918–1932 kaupungin apulaispoliisimestari; myöhemmin hänestä tuli urheilu- ja ulkoiluosaston päällikkö. Jalkapallosta mies ei virkojensa takia joutunut luopumaan, sillä hän jatkoi Helsingin Sanomien urheilutoimittajana elämänsä viimeisiin vuosiin saakka.


Pidemmästä pestistä on ehtinyt nauttia Valioliigaseura Arsenalin ranskalainen manageri Arsene Wenger, joka on vetänyt joukkuetta jo vuodesta 1996. Arsenalin nuorisojoukkueissa pelaava suomalainen Hugo Keto puolustaa nyt Wengeriä, jonka olisi jo joidenkin mielestä aika vaihtaa joukkuetta. Arsenalilla ei ole mennyt vahvasti viime vuosina – mestaruuden joukkue voitti viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen juhlan aihetta ei ole löytynyt huonon sarjapelimenestyksen vuoksi. Tänä vuonna Arsenal tipahti Mestarien liigasta jo kättelyssä. Valioliigassa ei kulje juuri lujempaa – Arsenal pitää rankkauksessa kutospaikkaa. Joukkueen johto on nyt todella viety epämukavuusalueelle, sillä mikäli joukkue ei paranna sijoitustaan, on Arsenal vaarassa jäädä ulkopuolelle Mestarien liigasta. Tällä olisi murskavaikutus sponsorituloihin ja joukkueen mahdollisuuksiin jatkossa. FA Cupissa Arsenal kohtaa lujaa porskuttavan Manchester Cityn, jolta ei ole viime aikoina voittoja puuttunut.

Suomen karsinnathan eivät ole kyllä kaatuneet niissä suhteellisen lähellä kisapaikkaa/jatkokarsintaa olleissa (1998, 2004, 2006, 2008, 2010, miksei 2024 nyt ainakin sellaisina) mitenkään ykköskorin tai top-10-maita vastaan pelaamisiin, vaan nimenomaan niihin kovimpien kilpailijoiden haastoihin.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on ollut ilman päävalmentajaa ..

Esko Malm (1940-2023) – Seuraikoni
”Harvasanainen ja -askelinen tankki, jolla oli kova potku, hengen luoja.” – Aimo Pulkkinen
Luottopelaaja, päävalmentaja, puheenjohtaja – FC Hakan kunniajäsen numero 1, Esko Malm, on todellinen Haka-legenda. Pelaajana Malm saavutti seitsemän titteliä – kolme Suomen mestaruutta ja neljä Cup-voittoa – ja valmentajanakin kaksi. Malm nousi Hakan edustusjoukkueeseen vuonna 1959 välihyökkääjänä, mutta pelasi myöhemmin yleensä tukimiehenä. Parhaalla kaudellaan 14 maalia tehnyt Malm kuului Hakan vakiokokoonpanoon kauteen 1970 saakka. Hänet muistetaan erityisesti painavista potkuistaan, jotka lähtivät puhtaasti kummallakin jalalla.
Paperitehtaassa joukkuetovereidensa tapaan työskennellyt Malm otti vuonna 1972 vastaan pestin Hakan valmennuksessa. Raskas kausi päättyi putoamiseen, mutta jo seuraavana vuorossa oli sarjanousu. Valmentaja-Malm painotti pallonhallinnan tärkeyttä; tien ollessa tukossa ylöspäin, palloa tuli kierrättää puolustuksen kautta. Suomessa vielä tuolloin epätyypilliset menetelmät tuottivat kaudella 1977 tuplamestaruuden.
Saavutettuaan menestystä SM-sarjassa Malm kutsuttiin pian Palloliiton palvelukseen. ”Eko” tarttui A-maajoukkueen peräsimeen kesken EM-karsintojen vuoden 1980 lopputurnaukseen. Malmin kausi tuotti komeat tasapelit Neuvostoliittoa vastaan, eikä paikka Italian EM-kisoissa jäänyt kuin pisteen päähän. Malm päätyi yllättäen luotsaamaan myös olympiajoukkuetta, kun tšekki Jiří Pešek jätti tehtävänsä. Boikottien takia Moskovan olympialaisiin päässyt Suomi voitti Costa Rican ja pelasi tasan Irakin kanssa, mutta jatkopaikkaan pisteet eivät riittäneet.
Malm on yksi Suomen jalkapallomuseon perustajajäsenistä. Palloliitossa hän vaikutti vielä 2000-luvulla liittovaltuuston jäsenenä ja Tampereen piirin varapuheenjohtajana.

Jalkapallon naisten EM-kisat pelataan vuonna 2025 kesäkuun 2. – heinäkuun 27. päivä. Löydät kisojen täydellisen otteluohjelman .

Näin räikeät, perättömät pommiuhkaukset ovat toistaiseksi Suomessa vielä melko harvinaisia. Kuitenkin viime aikojen tapahtumat esimerkiksi Saksassa, missä jalkapallojoukkueen bussin sisään lensi pommista aiheutuneita sirpaleita ja jossa loukkaantui yksi pelaaja on muuttanut jo nyt jalkapallotapahtumien turvallisuustilannetta.

Verner Eklöf (1897–1955) – Pitkäaikainen tilastokärki
”Iltapuolella kävivät palloilijamme katsomassa kuulua Holmenkollenin mäkeä. Näin kesällä katsottuna se ei tehnyt mitään ’hirvittävää’ vaikutusta. Tästä kai johtui se, että matkassa oleva mäenlaskijamme Werner Eklöv sai kuulla tavallista kirpeämpiä pistosanoja hänen talvisista kuperkeikoistaan.” – Suomen Urheilulehti, 1921
Töölön kasvatin Verner Eklöfin lajiyhdistelmä oli poikkeuksellinen: monipuolinen urheilijatyyppi nousi Suomen huipulle jalkapallon ja jääpallon lisäksi yhdistetyssä hiihdossa. Jalkapallossakaan Eklöfiä ei tunnettu yhden pelipaikan miehenä. Hän nousi HIFK:n edustusjoukkueeseen vuonna 1913 tukimiehenä, mutta siirryttyään HJK:hon vuonna 1920 tuli tunnetuksi maaliahneena hyökkääjänä. Eklöf muodosti niin Klubissa kuin A-maajoukkueessa tehokkaan tutkaparin laitahyökkääjä Hjalmar Kelinin kanssa. Eklöf teki seitsemän vuotta kestäneen maajoukkueuransa aikana peräti 17 maalia, mikä piti hänet A-maajoukkueen maalitilaston kärjessä yli 60 vuotta.
Kestävyydestään tunnetun Eklöfin urheilu-uran huippuhetket koettiin epäilemättä vuonna 1923. Talvella hän voitti yhdistetyn Suomen mestaruuden ensimmäistä kertaa järjestetyissä Salpausselän kisoissa, ja kesällä mies oli mukana maajoukkueen unohtumattomalla Keski-Euroopan kiertueella, joka tuotti muun muassa vierasvoiton Saksasta. Seuraavana vuonna hän sijoittui yhdeksänneksi Chamonix’n talviolympialaisten yhdistetyssä. Pelaamisen lisäksi Eklöf tunnettiin erotuomarina ja järjestötoimijana.
Eklöfin urheilu-ura päättyi vuoteen 1927. Totuttuja kaavoja Eklöf ei tämän jälkeenkään seurannut, sillä hän vaihtoi ajan tendenssien vastaisesti porvarillisen leirin työväenurheiluun aloittamalla työt Työväen Urheiluväline Oy:n johtajana.


Suomi-Unkari -ottelun maalit (Jalkapallon MM 1998 -karsinta)

Saavutukset
Pelaajana:
– Seurat: Ilves, HJK, Stuttgarter Kickers (GER) ja St. Pauli (GER)
– 100 A-maaottelua, 20 maalia
– SM-sarjassa 289 ottelua, 152 maalia; Saksan Bundesliigassa 32/5; Saksan 2. Bundesliigassa 71/12
– Suomen mestaruus Ilves 1983
– Suomen cupin voitto Ilves 1990
– Nuorten maajoukkueen paras pelaaja 1983
– Urheilutoimittajien ja Palloliiton Vuoden jalkapalloilija 1987
– SM-sarjan paras maalintekijä 1987
– Suomen jalkapallomaajoukkueen kunniakapteeni (1996)
-Suomen Palloliiton Gladiaattori
Valmentajana:
– Suomen mestaruus Tampere United 2001, 2006 ja 2007
– Suomen cupin voitto Tampere United 2007
– Vuoden jalkapallovalmentaja Suomessa 2001, 2006 ja 2007

Suomi kohtaa Ranskan MM-jalkapallossa

Syyskuussa 2014 Suomi aloitti , jotka käytiin . Karsinnat olivat niin sanotut Mixu Paatelaisen pääkarsinnat, joista on tarkoituksena johdattaa Suomi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin. Avausottelussa Suomi kohtasi piskuisten vieraissa. vei isäntäjoukkueen johtoon ensimmäisen puoliajan lopulla pahasta virheestä, mutta Suomi tuli toisella puoliajalla tasoihin ja ohi kahdella ja yhdellä osumalla. Peli päättyi 3–1.

Johanna Nordling tuntee Saksan jalkapallokulttuurin

Eräs suomifutiksen hienoimmista hetkistä oli HJK:n peli saksalaista jalkapallosuuruutta Schalkea vastaan. Kyseiset matsit nostivat Teemu Pukin kuuluisuuteen eikä turhaan. Hän nykäisi aivan fantastisen upean maalin Schalkea vastaan, jonka voit nähdä alla olevalta videolta.

EM-karsinnat, joukkue, televisiointi, ottelut ja uutiset

Saavutukset
Pelaajana:
– seurat: Turun Toverit
– 21 A-maaottelua
Valmentajana:
– seurat: Turun Toverit, TPS
– Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1962–1974
– Pohjoismaiden (epävirallinen) mestaruus 1964 ja 1966
– Suomen mestaruus TPS 1975
– Suomen jalkapallovalmentajat ry:n puheenjohtaja 1983–1987
– Suomen Palloliiton kunniajäsen
– Suomen urheilun kultainen ansioristi

Huuhkajat arvottiin kovaan MM-karsintalohkoon

Vuoden 2010 kohtaaminen päättyi Yhdysvaltojen 72 – 0 –voittoon. Ottelussa aikoinaan suurinta hämmästystä ja osittain kauhuakin on aiheuttanut amerikkalaispelaajien lähes käsittämätön fysiikka: vastassa olleet pelaajat olivat suomalaisten silmin käsittämättömän suuria, vahvoja, nopeita ja lisäksi vielä taidoiltaan muita valovuosia edellä.

Huuhkajat arvottiin samaan MM-karsintalohkoon Puolan kanssa

Jalkapalloa kutsutaan kuninkuuslajiksi ja tämä onkin näkyvissä maailmanlaajuisesti jalkapalloon liittyvien vetojen puolesta. Euroopan pääsarjojen kierrokset keräävät kukin miljoonia vetoja. Viikonlopun tulevia vetoja suunnitellaan yleensä jo viikolla ja hyvissä ajoin. Netissä veikkaaminen on erittäin helppo tapa lyödä vetoa. Lisäksi kotoa katsottaviin otteluihin tulee aivan uudenlaista jännitystä kun veto on sisässä ja voitto näköpiirissä. Tässä artikkelissa jaamme hyviä niksejä jalkapalloveikkausta ajatellen. Veikkaamalla saat paljon jännitystä kotikatsomoon, joten jatka lukemista!

Huuhkajien MM-karsintojen otteluohjelma julkaistu

Tähän listattujen töiden lisäksi on tehty useita väitöskirjoja, joissa jalkapalloa on käsitelty kattavasti. Lisää jalkapalloa käsitteleviä väitöskirjoja ja muuta suomalaista jalkapallotutkimusta löydät .