[PDF] VEIKKAUS OY:N RAHAPELIEN SÄÄNNÖT
Numeroveikkaus-sanaa oli myös Veikkaus käyttänyt, kun se lanseerasi 1956 uuden onnenpelin, Piste Pelin tai pistepelin. Veikkauksen historiateoksen kirjoittanut Heikki Ylikangas esittää, että pistepelin taustalla olivat Veikkauksen edustajien tutustumismatkat Englantiin sekä Saksaan ja Itävaltaan. Englannista oli saatu oppia, että voittojen suuruus on ratkaiseva tekijä pelaajien kiinnostuksessa. Saksassa ja Itävallassa puolestaan Veikkauksen edustajat olivat tutustuneet lottoon. Pistepeli ei perustunut kuitenkaan umpimähkäiseen mekaaniseen arvontaan vaan Englannin jalkapallo-otteluiden tuloksiin.(Ylikangas 1990, 121–122.) Pistepelissä pelaaja valitsi 36 ottelun joukosta 6 sellaista, joiden ajatteli päättyvän tasapeliin. Oikeasta tasapeliveikkauksesta sai 3 pistettä, vierasvoitosta 2 pistettä ja kotivoitosta 1 pisteen. Maksimipistemäärä oli siis 18, ja pelissä käytettiin viikosta toiseen samanlaista blankokuponkia, jossa oli ainoastaan numeroita ja sarakkeita, ei viikoittaisia pelikohteita. Viikkokohteet painettiin erillisille liuskoille. Kolme parhaan pistemäärän saanutta palkittiin viikoittain.(Ks. esim. .)
Kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.Urheilulajien ja niiden osasuoritusten nimitykset sekä tanssien nimitykset ovat yleissanoja, joissa on pieni alkukirjain:Yleissanoja ovat myös seuraavat luokittelevat tai tyyppiä osoittavat ilmaukset:Erisnimiä eli isolla kirjaimella alkavia yksilöiviä ilmauksia ovat tiettyjen rakennusten nimet, kuten Helsingissä sijaitsevat Olympiastadion ja Jäähalli.Sana cup (joka äännetään asussa ”kap” tai ”kup”) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella suomalaisten kilpailujen nimissä (Tampere-cup ja Veikkausliigan liigacup) ja käännösnimissä (Englannin liigacup).
Kuten jo edällä kerroin, ei juurikaan vaikutusta lopputulokseen.
Toisekseen nyt oli runsaasti veikkausaikaa, koska edelliset tulokset olivat valmiina jo torstaina sunnuntain sijaan.
Niin mennään tällä kertaa näin ja palataan sitten normaalikäytäntöön.
Veikkaus järjesti 60 miljoonan it-kilpailutuksen – ensimmäinen ..
Yksi tapa rakentaa yhteyttä eri pelimuotojen välillä oli loton kutsuminen numeroveikkaukseksi. Tämä nimitys omaksuttiin käyttöön myös 1970-luvun alussa, kun kotimaisen loton järjestämistä suunniteltiin. Jukka Ahonen toteaa nimityksen käytön olleen tietoinen ratkaisu, jolla uusi peli saatiin kytkettyä nimenomaan Veikkauksen (Veikkaustoimiston) jo vuodesta 1940 järjestämiin peleihin. Valtioneuvostolle oli tehty anomus arpajaislain muuttamisesta ja loton anomisesta niin, että Veikkaus saisi toimintaan yksinoikeuden. Ahonen näkee tässä myös viittauksen taitopelaamisen käsitteeseen, vaikka lotto oli puhdas onnenpeli.(Ahonen 2019, 129.)
Samaa tunnistautumismenetelmää käyttää myös Veikkaus, joten pankkitunnuksilla voi tunnistautua myös monopolin nettipeleihin ja sitä kautta tunnistautuminen on tehty. Eli mikään ei oikeastaan poikkea, taustalla toimii vain valtion monopoli, joka kulkee yhä lähemmäs kilpailutilannetta suurten eurooppalaisten peliyhtiöiden kanssa.
Veikkausajan jatkamisella ei olisi kuitenkaan lopputulokseen juurikaan vaikutusta, vaikka talossa tapahtuisi(tai on jo tapahtunut) henkilösuhteiden oslta viikon aikana muutoksia, niin lähes kaikki muokkaisivat silloin kuitenkin veikkaustaan.
Saman päivän lehdet kertoivat myös toimittajien tekemissä jutuissa uutuudesta, jota pelattaisiin ”värikkäillä kupongeilla”. Lehdissä näkyikin se, miten pelin historia kytkettiin käytännössä italialaiseen lottoon ja sen saksalaisversioon, vaikkei lotto-sanaa jutuissa käytettykään. Jutuissa mainittiin myös se, että pelaaminen oli vaivattomampaa ja perustui enemmän onneen kuin tavallinen veikkaus, ja kerrottiin voiton todennäköisyyksistä. Jutuissa siteerattu toimitusjohtaja Suvanto korosti myös sitä, miten Veikkaustoimisto odotti uuden pelin tuovan yhtiölle enemmän viikko(liike)vaihtoa, mikä oli tärkeää, koska Veikkaustoimiston vuosi oli ollut haasteellinen ensin useiden Englannin jalkapallo-otteluiden peruutusten vuoksi ja sitten Suomen yleislakon takia. Lehtien julkaisemat jutut olivat lähes identtisiä ja perustuivat Veikkauksen järjestämän tiedotustilaisuuden sisältöön. (Ks. esim. ; ; .)
Reija Laaksonen Veikkauksen henkilöstö
Ruotsin avoimempi asenne innovointiin ja valmius ottaa riskejä ovat mahdollistaneet, että Ruotsi on voinut ottaa käyttöön uusimmat teknologiset innovaatiot ennen Suomea. Lisäksi Ruotsi luopui kansallisesta rahapelimonopolista huomattavasti aiemmin, mikä antoi ruotsalaisille yrityksille etumatkaa pelialan ohjelmistokehityksessä.
Reija Laaksonen Veikkauksen henkilöstö- ja viestintäjohtajaksi ..
Ensimmäisen pelikierroksen jälkeen Turun Sanomatkin huomioi, miten pistepeli oli ”hyvän tuurin veikkausta”, jossa asiantuntemuksella tai ”jalkapallohulluudella” ei ollut yhtä suurta merkitystä kuin vakioveikkauksessa. Myös voitot saattavat jäädä useilla kierroksilla pieniksi. Tuurin lisäksi pelaaja saattoi kuitenkin hyödyntää tilastotietoja pelikohteita valitessaan. (. Ks. myös .)
Veikkaus nimitti uuden varatoimitusjohtajan vedonlyöntiin
Onko kukaan riippumaton taho koskaan tutkinut, että miten paljon Veikkauksen kautta tulleita voittoja on Suomen kansalaisille suhteessa pelattuihin rahamääriin?
Rahapeliyhtiö Veikkaus koki kohtalaisen ..
Ensimmäisellä pelikierroksella peräti 13 kohdetta päätyi tasatulokseen, mikä oli keskiarvoa enemmän (esim. ). Niinpä voitot jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin tavallisessa vakioveikkauksessa (esim. ). Seuraavalla kierroksella tasapelejä oli kuitenkin vähemmän ja voitto-osuudet suurempia (). Myöhemmin tuli myös kierroksia, jolloin tasapelejä oli vähemmän kuin 6 (esim. ). Lokakuussa 1956 “eräs varsinaissuomalainen mieshenkilö” saikin ainoana 17 pistettä ja siten yli miljoonan markan voittosumman (). Veikkaus hyödynsi tätä merkkitapausta heti mainonnassaan ja houkutteli uusia osallistujia: ”Tulkaa mukaan pistepeliin – Se voi olla onnenpeli Teillekin!” (.)
Veikkaus päätti säästää energiaa
Kesällä 1957 lehdet puolestaan uutisoivat, että pistepeliin oli tulossa muutamia muutoksia. Merkittävin niistä oli sarakemaksun laskeminen 40 markasta 15 markkaan, mikä oli sama kuin vakioveikkauksen hinta.(Esim. ) Loppukesästä Veikkaus ilmoitti, että myös pistepelin pistelasku lopetettaisiin ja jatkossa ristiveikkaukseksi kutsuttavassa pelissä voittoluokkia olisivat 6, 5 tai 4 (tasapeliä) oikein 30 kohteesta. Peli perustui siis edelleen ottelutuloksiin. Jälleen Veikkauksen tiedotus korosti pelimuodon yhteyttä Italiassa 1500-luvulta lähtien kehittyneeseen lottoon. Pelaamisesta haluttiin tehdä entistäkin helpompaa (esim. ; ).
Veikkaus päätti säästää energiaa
Jukka Ahonen on kirjoittanut loton syntyyn johtaneesta poliittisesta keskustelusta ja suunnittelusta väitöskirjassaan (2019). Riitta Matilainen (2017) on tarkastellut laajemmin suomalaisen rahapelijärjestelmän muutoksia ja sijoittanut loton osaksi yhteisen hyvän dispositiivia, rakennelmaa, jossa rahapelaamisen tuotoilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja jossa nimenomaan keskeistä on tämän kytköksen korostus. Heikki Ylikankaan (1990) kirjoittamassa Veikkauksen historiassa käydään niin ikään läpi loton käyttöönoton ja suosion vaiheita sekä lottopelin edeltäjiä. Muuta tutkimusta Suomestakin löytyy muun muassa lottovoittajista. Tampereen yliopiston säännöllisin väliajoin viime vuosina tekemässä Pelaajabarometrissa puolestaan näkyy loton muuttunut mutta edelleen suuri merkitys osana suomalaista pelaamisen arkea (esim. Pelaajabarometri 2018). Kun tarkastellaan veikkauspelien julkisuuskuvaa, löytyy ainakin jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin tutkittu.
Veikkaus Oy päätti solmimansa ..
Veikkaus-konserni on julkaissut tuloksensa tammi-kesäkuulta 2024. Yhtiö on aloittanut valmistautumisen […]