Saksan jääkiekkoliiga linjasi: Kaulasuojat pakollisiksi
Olemme suomalainen livescore tulospalvelu ja mukana maista myös Saksa jääkiekko, Saksan jääkiekkoliiga.
DEL-liiga on ollut jo pitkään suomalaisille pelaajille mieluinen paikka pelata ja tälläkin kaudella sarjassa nähdään viisi kenttäpelaajaa sekä kolme maalivahtia. Hallitsevan mestarin riveissä ei suomalaisia pelaa, mutta Adler Mannheimista löytyy kaksi suomalaispuolustajaa, kun Ilari Melart ja Joonas Lehtivuori vahvistavat Tshekki Pavel Grossin valmentaman joukkueen alakertaa.
SAP on tehnyt pitkään yhteistyötä eri urheilulajien kanssa tuodakseen teknologian osaksi urheilua: koripallo (NBA), amerikkalainen jalkapallo (NFL), jääkiekko (NHL, Jokerit, San Jose Sharks, Tšekin jääkiekkomaajoukkue, Saksan jääkiekkoliiga DEL), jalkapallo (Saksan Jalkapalloliitto/maajoukkue, Bayern Munchen), tennis (naisten ammattilaiskiertue WTA) sekä purjehdus (Extreme Sailing, Suomen Purjehdusliiga/Suomen Purjehdus ja Veneily ry), autourheilu (Formula 1/ Mercedes McLaren).
Datavallankumous Saksan jääkiekkoliigassa suomalaisvoimin
Saksan jääkiekkoliigasta (Deutsche Eishockeyliga, DEL) on tulossa digitaalisempi kuin koskaan, sillä uudella kaudella jokainen kiekko ja pelaajien varusteet on sirutettu. Sirujen avulla kerätään ja välitetään reaaliaikaisesti tietoa katsomoon ja valmentajille. Teknologian edellytyksenä oli kaikkien liigan hallien varustaminen datavastaanottimilla.
Saksan jääkiekkoliiga DEL tarjoaa fanien käyttöön -sivuston. Jääkiekkofanit voivat käyttää ja analysoida uutta dataa sekä historiadataa. SAP:n analysointityökaluilla fanit voivat etsiä erilaisia jääkiekkotilastoja, kuten vastustaja-, jäähy- tai maalianalyysejä, reaaliajassa.
Varmin tapa luoda Eurooppaan yhtenäinen KHL:stä irrallinen jääkiekkoliiga olisi todennäköisimmin se, että Euroopan varakkaimmat liigat löisivät hynttyyt yhteen. Näitä liigoja lienevät Suomen, Ruotsin, Tšekin ja Sveitsin pääsarjat. Tosin niitä seuroja voitaisiin harkita myös Slovakiasta, Saksasta ja Itävallasta, mikäli niistäkin varakkaita seuroja löytyy ja niin edelleen. Jokainen liiga muodostaisi oman konferenssinsa tai divisioonansa, kuinka niitä sitten haluttaisiinkaan kutsua (myös alueliiga tai osaliiga voisivat olla vaihtoehtoina). Kunkin alueellisen liigan sisäisesti pelattaisiin oma runkosarja ja omat pudotuspelit ja kauden päätteeksi kunkin alueliigan parhaat pelaisivat keskenään koko Euroliigan mestaruudesta. Tämä tosin vaatisi sen, että jokaisessa mukana olevassa alueliigassa olisi sopiva määrä joukkueita mukana, jotta oma runkosarja ja omat pudotuspelit saataisiin toimimaan. Ja samalla pitäisi keksiä keinot, joiden avulla saataisiin ainakin tarpeeksi suuri yleisö kiinnostumaan myös tuosta koko Euroliigan mestaruusturnauksesta. Sitä en tiedä, kuinka suuresti sponsorit ovat kiinnostuneita nykyisestä jääkiekon mestareiden liigasta, mutta yleisön mielenkiinnon on kaiketi sanottu olevan melko alhainen. Näin ollen samainen probleemi varmasti seuraisi myös silloinkin mukana, mikäli Euroopan varakkaimmat jääkiekkoliigat päättäisivät kyseisellä tavalla lyödä hynttyyt yhteen. Ja mikäli tuon Eurolligan, KHL:n ja NHL:n välille onnistuttaisiinkin saamaan yhteinen mestaruusturnaus, kuinka esimerkiksi NHL:n mielenkiinto riittäisi siihen? Varmaan siellä pidettäisiin niitä otteluita lähinnä harjoitus- tai näytösotteluina. Maajoukkuetason MM-turnauskin saattaisi kiinnostaa lähinnä vain ajan saatossa, mikäli KHL ja Euroliiga saataisiin toimimaan jatkossa riittävän hyvin.
Saksan jääkiekkotoiminta on parhaassa terässä pitkään aikaan, erityisesti miesten maajoukkueen ansiosta. Viime vuoden maailmanmestaruuskilpailuissa Saksan joukkue teki sensaatiomaisen suorituksen ja varmisti ensimmäisen MM-mitalin jääkiekossa sitten vuoden 1953. Vaikka Saksa hävisi finaalin selvästi Kanadalle 2-5, kolmas hopeamitali liitettiin myönteiseen kehitykseen Saksan jääkiekkoliitossa viime vuosikymmenten aikana. Nyt Saksa palaa MM-kilpailuihin toukokuussa 2024 korkeilla tavoitteilla. Saksa lähtee MM-turnaukseen metsästämään mitaleita ja saa koko maan todennäköisesti taas innostumaan jääkiekosta.
Saksan jääkiekkoliigalta raju päätös: kausi ohi koronaviruksen vuoksi
Tämän kauden CHL–turnauksen jälkeen tehdyssä liigarankingissa Ruotsin SHL on kuronut itselleen 16 pisteen eron kakkosena olevaan Suomen Liigaan, joka on puolestaan 8 pistettä Tšekin Extraligaa edellä. Neljäntenä oleva Sveitsin National League A on puolestaan 6 pistettä kolmatta sijaa perässä, jonka jälkeen on 21 pisteen ero muihin. Ainoastaan nämä neljä mainittua liigaa ovat kyseisessä rankingissa yli 200 pisteen.
Seurarankingissa ruotsalainen Frölunda Indians on 106 pisteellä peräti 37 pisteen erolla ykkösenä ennen esimerkiksi Kärppiä (2. sija // 69 pistettä), Växjö Lakersia (3. sija // 65 pistettä) ja Zürich Lionsia (4. sija // 64 pistettä). Samalla kun tuota seurarankingia muutenkin tarkastelee, on se muutenkin erityisesti Ruotsin ja Suomen pääsarjojen hallinnassa. Kuluvan kauden Champions Hockey League -turnauksen kolme viimeisintä playoff-kierrosta puolestaan kattoi seuroja ainoastaan Suomesta, Ruotsista, Tšekistä ja Sveitsistä.
Noista kahdesta kappaleesta päätellen jääkiekon mahdollinen euroliiga olisi syytä varmaan rakentaa näiden neljän liigan pohjalta. Jos Ruotsista tulisi muita maita enemmän seuroja mukaan, tiedä sitten pitäisikö osan olla tasapainottamassa suomalaisten seurojen määrää. Tarkoittaen siis sitä, että todennäköisissä konferenssi- ja divisioonajaoissa osan ruotsalaisseurojen sijoittamista samaan divisioonaan suomalaisten seurojen kanssa. Samalla tšekkiläisten ja sveitsiläisten divisioonia voitaisiin tarvittaessa täydentää ainakin saksalaisilla ja itävaltalaisilla seuroilla, joka saattaisi olla tietyllä tapaa helpompi ratkaisu.
Kaksi konferenssia voisi olla kolmea konferenssia selkeämpi ratkaisu sinänsä, että se mahdollistaisi paremmin playoff-mestareiden ratkaisemisen ensin konferenssien sisällä. Kun kyseiset seurat olisivat selvillä, kohtaisivat ne toisensa koko euroliigan finaalissa. Ruotsin ja Suomen divisioonien ollessa todennäköisesti pohjoinen konferenssi ja Tšekin ja Sveitsin divisioonien ollessa eteläinen konferenssi, voimasuhteet eivät ainakaan CHL:n perusteella menisi tasan. Rehdimpää voisi olla se, että konferenssien ja divisioonien sijaan jääkiekon euroliiga kattaisi näihin neljään maahan painottuvat osakasliigat. Kuhunkin voitaisiin ottaa seuroja muistakin maista, jos vain rahkeet riittävät. Runkosarjassa olisi hyvä peluuttaa otteluita myös osakasliigarajojen yli, vaikkakin pääosa otteluista toki pelattaisiin niiden sisäisesti.
Runkosarjan jälkeen jokaisessa osakasliigassa pelattaisiin omat pudotuspelit ja kun neljä playoff-mestaria olisi selvillä, sijoitettaisiin ne keskinäiseen taulukkoon. Ensin vaikuttaisivat sijoitukset omassa osakasliigassa runkosarjan perusteella, jonka jälkeen ratkaisua haettaisiin tarvittaessa seurakohtaisten runkosarjatilastojen kautta. Tarpeen mukaan asia ratkaistaan loppu viimeksi keskinäisten runkosarjakohtaamisten perusteella kyseisenä kautena. Näin saadun taulukon perusteella ykkönen kohtaa koko liigan välierissä neljännen ja kakkonen kolmannen. Näiden parien voittajat kohtaisivat toisensa vielä koko liigan finaalissa, jonka voittaja olisi euroliigan mestari. Kukin playoff-kierros pelattaisiin paras seitsemästä -periaatteella niin, että ottelut 1, 2, 5 ja 7 olisivat runkosarjassa paremmin sijoittuneiden kotikentillä.
Ottelut KHL– ja NHL–mestareita vastaan lykkääntyisivät mitä todennäköisemmin seuraavaan alkukauteen aikataulusyistä. Ensin tuon euroliigan mestari kohtaisi KHL–mestarin koko Euraasian finaalissa paras kolmesta -tyyliin, jonka jälkeen tuon otteluparin voittaja kohtaisi NHL–mestarin koko maailman finaalissa paras kolmesta -periaatteella. Kyseisen ottelusarjan voittaja olisi jääkiekon maailmanmestari seurajoukkuetasolla.
Mutta tämä oli taas tietynlaista ajatuksenjuoksua, mitä tässä nyt taas ajan saatossa tuli. Mutta tuskinpa se mitenkään vakavaa on…
Saksan jääkiekkoliiga linjasi: Kaulasuojat pakollisiksi
Tai josko ehdottamassani 36 seuran liigan, kolmen kahdentoista seuran konferenssin ja kuuden kuuden seuran divisioonan mallissa jokaisen divisioonan kaksi parhaiten sijoittunutta seuraa jatkaisivat kauttaan koko liigan mestaruusturnaukseen? Siinä voitaisiin nuo 12 seuraa jakaa kahteen kuuden seuran lohkoon, joiden sisäisesti pelattaisiin kaksinkertaiset sarjat. Kummankin lohkon neljä parasta jatkaisivat kauttaan pudotuspeleihin, joiden aikana pelattaisiin otteluparein puolivälierät, välierät ja finaali. Kullakin kierroksella pelattaisiin paras seitsemästä -tyyliset ottelusarjat niin, että ottelut 1, 2, 5 ja 7 pelattaisiin paremmin lohkossaan sijoittuneiden kotikentillä. Siinä tosin olisi miettimisen aihetta, vaikuttaisivatko runkosarjatilastot suoraan tuohon pudotuspelejä edeltävään lohkovaiheeseen vai eivät. Jos vaikuttaisivat, voitaisiin tuo lohkovaihe luontevasti sisällyttää osaksi runkosarjaa. Toki myös siinä olisi miettimisen aihetta, pitäisikö ennen lohkovaihetta käydä jonkinlaista karsintaa lohkovaiheeseen pääsemisestä. Panokset olisivat melko varmaan vähissä seuroilla, jotka ovat jo aikaisemmassa vaiheessa varmistaneet jäävänsä tuon lohkovaiheenkin ulkopuolelle. Tosin jos olisi karsintoja ennen tuota pudotuspelejä edeltävää lohkovaihetta, olisiko karsintoja tai lohkovaihetta kumpaakaan tarpeeksi luontevaa katsoa osaksi runkosarjaa.
Toisaalta jos tällainen sarjajärjestelmä toteutuisi, lohkovaihetta edeltävässä vaiheessa tuskin haittaisi, vaikka yksittäisen seuran ottelumäärä ei vielä siinä vaiheessa yltäisikään 60 otteluun. Toki se varmaan olisi hyvä olla vähintään siinä 50 ottelun tietämillä, todennäköisesti hiukan korkeammalla, jotta jokaiselle seuralle saataisiin taattua jotakuinkin samanlainen määrä rahantulotapahtumia ihan vain kyseisen jääkiekkoliigan toimesta. Ja saataisiinpa sitä kuuluisaa kansainvälisyyttäkin niihin peleihin, mitä ainakin osa lajin henkilöistä on kaivannut.
Mutta mutta, tällainen viritelmä tällä kertaa. Koskaan ei tiedä, mitä seuraava vaihe tuo tullessaan. Vai tuoko yhtään mitään. Se jää koettavaksi.
Saksan jääkiekkoliiga Arkistot
12 olisi sinänsä oiva seuramäärä yksittäiseen osakasliigaan, että se avaisi ovia useammalle eri ottelumäärälle. Jos halutaan kullekin seuralle 60 ottelua runkosarjaan kuten SM-liigassa, voitaisiin osakasliigat jakaa kuuden seuran välisarjoihin. Välisarjojen sisäisesti pelattaisiin kuusinkertaiset ottelusarjat, jonka lisäksi muita saman osakasliigan seuroja vastaan olisi viisinkertainen sarja. Tai jos halutaan kullekin seuralle runkosarjassa 55 ottelua kuten Ruotsin pääsarjassa oli ennen kuin sen kausittaista seuramäärää kasvatettiin nykyiseen neljääntoista, riittäisi yksittäisessä osakasliigassa viisinkertainen runkosarja. Tai jos halutaan 50 ottelua kuten Sveitsin pääsarjassa, voitaisiin osakasliigat jakaa neljän seuran välisarjoihin. Välisarjojen sisäisesti pelattaisiin kuusinkertaiset sarjat, jonka lisäksi muita saman osakasliigojen seuroja vastaan olisi nelinkertainen sarja.
Mutta joo, ensimmäinen - tai seuraava - askel NHL:stä ja jopa KHL:stä irrallista euroliigaa kohti olisi se, että KHL pois lukien Euroopan tasokkaimmat jääkiekkoliigat peluuttaisivat kansallisen jääkiekkokauden päätteeksi yhteistä mestaruusturnausta. Kyseiseen turnaukseen osallistuisivat näistä liigoista pelkästään niiden playoff-mestarit, jotta euroliigan mestari saataisiin näin pudotuspelien valtakautena rehdimmin selville. Jos mukana olisi vähintään kaksi seuraa yksittäisestä osakasliigasta, saattaisi turnauksen merkitys sinänsä vesittyä. Itse mieltäisin tosiaan Ruotsin, Suomen, Tšekin, Sveitsin, Saksan, Slovakian ja Itävallan pääsarjat sellaisiksi, mitkä voitaisiin helpoiten mieltää tuollaisen euroliigan osakasliigoiksi. Mutta mutta, monestihan jääkiekon euroliigasta on taidettu puhua, mutta taitanee jäädä vain puheiden tasolle.