Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Pascal oli kirjeenvaihdossa kanssa ja pohti menetelmiä, joilla lasketaan vedonlyöntikertoimia. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi edeltäjien kehittämiseen.
Rationaalisessa vedonlyönnissä panosten suuruus ja
todennäköisyys yhdistetään kertolaskulla, jolloin tulokseksi saadaan suositus
parhaaksi valinnaksi. Maalliset nautinnot muodostavat parhaimmillaankin arvoltaan
äärellisen panoksen, mutta taivaalliset nautinnot äärettömän arvokkaan
panoksen. Vedonlyöntitilanteessa henkilön valittavana on siten äärellisen hyvän
varma menetys tai äärettömän suuren hyvän todennäköinen / mahdollinen menetys. Kun
ääretön kerrotaan vaikka kuinka pienellä luvulla, saadaan kertolaskun
tulokseksi ääretön. Pascalin mielestä pienikin mahdollisuus sille, että Jumala
on olemassa johtaa rationaalisen ihmisen päätymään siihen, että kannattaa
ryhtyä uskovaiseksi.
Todennäköisyysteorian kehittäjänä Blaise Pascalin tärkeä
oivallus oli yhdistää vedonlyönnin erisuuruiset panokset niiden
todennäköisyyteen. Pascal ajatteli, että todennäköisyydet maallisten ja
kuoleman jälkeisten nautintojen kohdalla ovat erilaiset. Luopuessaan maallisista
nautinnoista ihminen tietää, että menetyksen todennäköisyys on 100%. Valitessaan
kuolemanjälkeiset nautinnot ihminen tietää, että niiden todennäköisyys on alle
100%, koska Jumalan olemassaoloa ei voi pitävästi todistaa.
Blaise Pascal – Brev och småskrifter.
Vuoden 1648 aikana Pascalin pikkusisko Jacqueline koki uskonnollisen herätyksen ja tahtoi siirtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan luostariin. Étienne Pascal ei hyväksynyt tyttärensä päätöstä. Jacqueline sai sen sijaan veljen vakuuttumaan pyrkimyksistään, sillä sisko saarnasi Blaiselle jatkuvasti. Pariisista perhe muutti takaisin Clermont-Ferrandiin ja viihtyi siellä kaksi vuotta. Tätä ajanjaksoa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”. Huhujen mukaan Pascal vietti Clermontissa railakasta elämää, mutta väitteille ei löydy todisteita.
Blaise Pascal tiesi kristinuskon opettavan, että usko
Jumalaan avaa henkilölle oven kuoleman jälkeiseen maksimaaliseen hyvään ja,
että uskovaisen ihmisen on elämänsä aikana luovuttava monista maallisista
nautinnoista ja iloista. Pascal vertaa uskovaisuutta harkitsevan ihmisen
tilannetta vedonlyöntitilanteeseen, jossa panoksina ovat maallisen elämän
nautinnot ja kuolemanjälkeisen elämän nautinnot.
Perhe palasi Pariisiin vuonna 1650, ja seuraavana vuonna Pascalin isä kuoli. Isän kuoleman jälkeen Pascalin sisar Jacqueline saattoi ryhtyä nunnaksi. Blaise Pascal taas tavoitteli René Descartes’n paikkaa kuningatar hovissa. Kristiina ei kuitenkaan vastannut nousukkaan kutsuun, vaikka Pascal lupasi laskea keksimänsä laskukoneen tämän jalkojen juureen.
Renessanssin aikaan 1400-luvulla vedonlyöntiä alettiin kuitenkin tarkastelemaan huomattavasti laajempana ilmiönä. Rahapelit eivät olleetkaan enää vain onnenkauppaa, vaan niitä ryhdyttiin tutkimaan tilastojen ja tutkimusten valossa. Aikakautta kuvaa nimenomaan juuri tieteen vaikutus moniin elämän osa-alueisiin, eikä siis ole mikään ihme, että myös vedonlyöntiä ryhdyttiin tarkastelemaan erilaisella tavalla. Vedonlyöntiin ja rahapeleihin liitettiin riskinhallinta, eikä veikkaaminen tai pelaaminen ollut enää vain jumalhahmojen hallussa. Tieteen vaikutus vedonlyöntiin kasvoi vuosisatojen edetessä ja 1600-luvulla Pascalin ja De Fermatin matemaattiset laskelmat toivot vedonlyöntiin vihdoin todennäköisyydet – konsepti, joka on yhä pelaajien käytössä!
Blaise Pascalin monipuolinen perintö
Tapaamisen jälkeisenä päivänä Descartes vieraili Pascalin luona uudestaan, mutta tällä kertaa hän saapui lääkärin ominaisuudessa hoitamaan Blaise Pascalin vaivoja. Descartes suositteli hänelle omaa elämäntyyliään, johon kuului muun muassa se, että sängyssä tuli lojua heräämisen jälkeen aina aamupäivään asti. Hän ehdotti Pascalin vatsavaivoihin ruokavaliota, johon kuului pääosin . Pascal ei kuitenkaan noudattanut vilpittömässä tarkoituksessa annettuja ohjeita.
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Blaise Pascal oli viettänyt viimeiset pari vuotta suhteellisen huoletonta elämää, eikä hänen ajatuksiaan täyttänyt pelkkä matematiikka ja kristinusko. Sitten 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään: hän joutui vakavaan onnettomuuteen. Hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset pillastuivat yhtäkkiä ja syöksyivät sillalta alas. Pascal itse pelastui, kun valjaat kesken kaiken murtuivat. Pascal tulkitsi onnettomuuden ja sitä seuranneen pelastumisen varoitukseksi Jumalalta. Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamenttipalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta. Hän kantoi tekstinpätkää siitä pitäen mukanaan kuin . Lisäksi Pascal seurasi Jacquelinen esimerkkiä ja vetäytyi Port-Royalin luostariin.
Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti
Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
Filosofi Blaise Pascal (k. 1662) harrasti aikansa
tiedemiesten tapaan filosofiaa, luonnontieteitä ja teologiaa. Pascal tunnetaan
muun muassa todennäköisyysteorian kehittäjänä. Uskonnollisena ihmisenä hän
pohti myös Jumalan olemassaoloa ja oli kiinnostunut erilaisten jumalatodistusten
mahdollisuudesta. Tiukkana luonnontieteilijänä Pascal ei pitänyt mahdollisena
todistaa Jumalan olemassaoloa. Mutta hän muotoili ajatuskulun, joka hänen
mielestään osoittaa, että Jumalaan uskominen on kannattavaa.Blaise Pascal tiesi kristinuskon opettavan, että usko
Jumalaan avaa henkilölle oven kuoleman jälkeiseen maksimaaliseen hyvään ja,
että uskovaisen ihmisen on elämänsä aikana luovuttava monista maallisista
nautinnoista ja iloista. Pascal vertaa uskovaisuutta harkitsevan ihmisen
tilannetta vedonlyöntitilanteeseen, jossa panoksina ovat maallisen elämän
nautinnot ja kuolemanjälkeisen elämän nautinnot.Todennäköisyysteorian kehittäjänä Blaise Pascalin tärkeä
oivallus oli yhdistää vedonlyönnin erisuuruiset panokset niiden
todennäköisyyteen. Pascal ajatteli, että todennäköisyydet maallisten ja
kuoleman jälkeisten nautintojen kohdalla ovat erilaiset. Luopuessaan maallisista
nautinnoista ihminen tietää, että menetyksen todennäköisyys on 100%. Valitessaan
kuolemanjälkeiset nautinnot ihminen tietää, että niiden todennäköisyys on alle
100%, koska Jumalan olemassaoloa ei voi pitävästi todistaa. Rationaalisessa vedonlyönnissä panosten suuruus ja
todennäköisyys yhdistetään kertolaskulla, jolloin tulokseksi saadaan suositus
parhaaksi valinnaksi. Maalliset nautinnot muodostavat parhaimmillaankin arvoltaan
äärellisen panoksen, mutta taivaalliset nautinnot äärettömän arvokkaan
panoksen. Vedonlyöntitilanteessa henkilön valittavana on siten äärellisen hyvän
varma menetys tai äärettömän suuren hyvän todennäköinen / mahdollinen menetys. Kun
ääretön kerrotaan vaikka kuinka pienellä luvulla, saadaan kertolaskun
tulokseksi ääretön. Pascalin mielestä pienikin mahdollisuus sille, että Jumala
on olemassa johtaa rationaalisen ihmisen päätymään siihen, että kannattaa
ryhtyä uskovaiseksi.Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi
ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 58/2013 vp) asettaa rikoksesta epäillyn tilanteeseen, joka muistuttaa edellä kuvattua uskovaiseksi ryhtymistä
harkitsevan tilannetta. Syyteneuvottelumahdollisuuden tuominen suomalaiseen
rikosoikeuteen on merkittävä uutuus. Lakiesitys tähtää oikeudenkäyntiprosessien
nopeuttamiseen palkitsemalla rikoksesta epäillyn lievemmillä rangaistuksilla,
jotta hän tunnustaisi rikoksensa. Prosessien nopeuttamisella haetaan rahallisia
säästöjä. Palkintona rikoksen tunnustamisesta olisi hallituksen esityksen
mukaan syyttäjän sitoutuminen vaatimaan rangaistusta tavanomaista lievemmältä
asteikolta. Yksittäisen rikoksen tunnustamisesta palkittaisiin myös siten, että
saman henkilön tekemiksi epäiltyihin muihin rikoksiin kohdistuva esitutkinta
lopetettaisiin.Mihin tahansa rikokseen ei syyteneuvottelua voitaisi
käyttää. Hallituksen esityksessä todetaan: ”Syyteneuvottelua koskevat
säännökset soveltuisivat rikoksiin, joista ei ole säädetty ankarampaa
rangaistusta kuin kuusi vuotta vankeutta, ei kuitenkaan henkeen tai terveyteen kohdistuviin
rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista
itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.”Rikoksesta epäillyllä on tällaisessa tilanteessa kaksi
vaihtoehtoa. On mahdollista, että kieltäytymällä tunnustamasta rikosta hän välttyy
rangaistukselta kokonaan. Syyteneuvottelutilanteen lähtökohta on aina se, ettei
syyllisyydestä ole tutkinnassa toistaiseksi saatu pitävää näyttöä. Siksi on perusteita
rikoksesta epäillyn uskoa, että on olemassa jonkinlainen todennäköisyys sille,
että hän voisi kokonaan välttyä rangaistukselta.Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.Blaise Pascalin esimerkkitapauksena oleva ihminen voi
ajatella, että uskovaiseksi voi ryhtyä myöhemminkin kun on ensin nauttinut
osansa maallisista iloista. Vedonlyöntiä äärettömän hyvän puolesta voi siirtää tulevaisuuteen.
Hallituksen lakiesityksen mukaan rikoksesta epäilty voi puolestaan perua ”vetonsa”
milloin tahansa. Kuullessaan hänelle määrätyn rangaistuksen, tuomittu voi –
esimerkiksi pettyneenä rangaistuksen kovuuteen – perua tunnustuksensa, jolloin
asian tutkinta käynnistyy uudelleen niin kuin mitään tunnustamista ei olisi
tapahtunutkaan. Syytettä ajavan kannalta lisävaikeutta tulee siitä, ettei
syyteneuvottelussa syntynyttä aineistoa saa jatkossa hyödyntää syytteen
ajamisessa. Kuinka paljon tässä säästyy oikeuslaitoksen resursseja, jää
nähtäväksi mikäli laki säädetään.
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Blaise Pascalin esimerkkitapauksena oleva ihminen voi
ajatella, että uskovaiseksi voi ryhtyä myöhemminkin kun on ensin nauttinut
osansa maallisista iloista. Vedonlyöntiä äärettömän hyvän puolesta voi siirtää tulevaisuuteen.
Hallituksen lakiesityksen mukaan rikoksesta epäilty voi puolestaan perua ”vetonsa”
milloin tahansa. Kuullessaan hänelle määrätyn rangaistuksen, tuomittu voi –
esimerkiksi pettyneenä rangaistuksen kovuuteen – perua tunnustuksensa, jolloin
asian tutkinta käynnistyy uudelleen niin kuin mitään tunnustamista ei olisi
tapahtunutkaan. Syytettä ajavan kannalta lisävaikeutta tulee siitä, ettei
syyteneuvottelussa syntynyttä aineistoa saa jatkossa hyödyntää syytteen
ajamisessa. Kuinka paljon tässä säästyy oikeuslaitoksen resursseja, jää
nähtäväksi mikäli laki säädetään.