Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä kiusaamisesta
Koulukiusaamisella ja kouluväkivalla on vakavia vaikutuksia lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen tai kouluväkivallan kohteeksi joutuminen voi aiheuttaa esimerkiksi itsetunnon ja itsearvostuksen alenemista, masentuneisuutta, ahdistusta, itsetuhoisia ajatuksia ja syrjäytymistä. Pahimmillaan seuraukset voivat ulottua aikuisuuteen saakka. Turvallisuuden tunteen menettäminen horjuttaa mieltä, ja sen palauttamiseen tarvitaan tukea. Yhdenkään lapsen tai nuoren ei tulisi joutua pelkäämään tai kohtaamaan minkään muotoista väkivaltaa. Lisäksi on tärkeää huomioida, että kiusaaminen ja kouluväkivalta ovat kehityksellinen riski myös kiusaavalle tai väkivaltaa tekevälle lapselle tai nuorelle. On tärkeää, että syitä kiusaamisen ja väkivallan taustalla kyetään yhteiskunnassamme sekä niitä ehkäisemään ja niihin ajoissa puuttumaan.
Veikkauksen tekemässä uutisessa Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua kohtaamaan kiusaamista (21.8.2017) tulee ilmi, että Veikkauksen kyselyn mukaan jopa lähes 90% suomalaisista on jonkinlaista kokemusta kiusaamisesta.
Uutisessa sanotaan, että “ kiusaaminen oli vastaajien mukaan nimittelyä ja huutelua, ulkopuolelle jättämistä ja fyysistä nujakointia kuten tönimistä”.
Kiusaamista on siis monenlaista ja se tapahtuu suurelta osalta koulussa. Erilaiset kiusaamisen tavat voivat vaikuttaa ihmisiin eri tavalla.
Koulussa kiusaaminen perustuu usein kiusaajan omiin ongelmiin ja se tietysti vaikuttaa paljon myös kiusaajaan.
Jotta lasten ja nuorten hyvinvointi ja oppiminen voidaan turvata, on kiusaamiselle ja väkivallalle oltava nollatoleranssi. Hyvinvoinnin ja työrauhan edistämisen, yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisen sekä mielenterveyden tukemisen pitää olla osana kaikkea pedagogista toimintaa ja henkilöstöllä on oltava riittävästi aikaa ja osaamista tämän turvaamiseen. Hyvä työrauha edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Kun pidämme huolta arvokasta työtä tekevien ammattilaisten jaksamisesta sekä osaamisesta, turvaamme myös koulurauhaa paremmin.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Koulukiusaamisella ja -väkivallalla on vakavia seurauksia, joita yhdenkään lapsen ja nuoren ei tulisi joutua kohtaamaan. Ne vaikeuttavat keskittymistä ja oppimista, heikentävät hyvinvointia ja aiheuttavat traumoja. Kiusaaminen ja väkivalta voivat johtaa esimerkiksi itsetunnon ja itsearvostuksen alenemiseen, masennukseen, ahdistukseen, itsetuhoisiin ajatuksiin ja syrjäytymiseen. Pahimmillaan arvet ovat elinikäiset. Terapiatyötä tehdessäni oli surullista todistaa miten pitkälle aikuisuuteen – ja miten monelle elämänosa-alueelle – nuo arvet vaikuttavat.
Kesäloma on kaikille riemun aikaa ja rentouttavan loman jälkeen on mukava päästä kouluun opiskelemaan ja tapaamaan kaikkia kavereita. Mutta onko kaikkien kohdalla näin?
Vastaus kysymykseen on valitettavasti ei. Veikkauksen 21.8.2017 “Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua kohtaamaan kiusaamista”
kirjoittamassa kiusaamiseen liittyvässä tekstissä aloitetaan vahvasti kertoen että moni nuori lähtee kesäloman jälkeen kouluun ahdistunein ja pelokkain mielin.
Voi suoraan sanoa ettei kukaan tällaista itselleen toivo eikä täten pitäisi toisellekkaan.
Kuvittele pelkääväsi kesäloman loppumista ja kouluun menemistä.
Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että tehokkain keino ehkäistä kiusaamista olisi antaa opettajille ja rehtoreille enemmän valtaa ja keinoja puuttua kiusaamiseen. Toiseksi eniten (18 %) kaivattiin enemmän vanhempien rakkautta ja huolenpitoa. Kodin ja vanhempien rooli korostui myös kyselyyn vastanneiden avoimissa vastauksissa, kun kysyttiin, miten päästäisiin kiusaamisesta kannustamiseen.