SM-liigan voittajat saavat kultamitalit ja vuodeksi Kanada-maljan
Tiedä sitten kun bisnes on niin suuri sana nykyään myös urheilussa. Itse urheilu jää näin helposti pienempään rooliin kuin sen toivoisi urheilussa olevan. Toisaalta suomalaista jääkiekkoa voitaisiin peluuttaa myös seuraavanlaisella kaaviolla:
Jääkiekon SM-liiga on suomalaisen jääkiekon korkein sarjataso. Se kattaa kausittain 12 joukkuetta. Muut sarjatasot ovat ylhäältä alemmas lueteltuina Ykkössarja, Kakkossarja, Kolmossarja jne. Toki divisioona-sanalla voidaan tuo sarja-sana korvata. Näillä sarjatasoilla olisi jokaisella kymmenen joukkuetta per kausi. Olettaen, että runkosarjassa kaikki pelaavat toisiaan vastaan yhtä monta kertaa, etenisi SM-liigan kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja kahdestoista karsintoihin Ykkössarjan kuuden parhaan kanssa. Ykkössarjan kymmenes puolestaan karsisi omasta sarjapaikastaan Kakkossarjan kolmen parhaan kanssa. Muilla sarjatasoilla kahdeksas ja yhdeksäs karsisivat alemman sarjatason kakkosen ja kolmosen kanssa. Alemman sarjan kymmenes ja ylemmän sarjan voittaja vaihtaisivat automaattisesti keskenään sarjatasoja. Karsinnat pelattaisiin kullakin sarjatasolla otteluparein. Kakkossarjan ja sitä alempien sarjatasojen karsinnoissa kotiedut olisivat ylemmän sarjan kahdeksannella ja alemman sarjan toisella.
Mutta saapi nähdä, mihin suuntaan esimerkiksi suomalainen jääkiekko tulee muuttumaan. Joskus puhuttiin jopa massiivisesta jääkiekkoliigasta Eurooppaan, jota pelattaisiin euraasialaisen KHL:n rinnalla. Vaikka on vain puheiksi jäänyt, saapi silti nähdä tuleeko NHL:n ja KHL:n rinnalle joskus massiivinen EHL (European Hockey League).
Tappara voitti edellisen Liiga-kauden 2023-24 päätteeksi kolmannen peräkkäisen mestaruutensa. Vastassa finaaleissa oli Pelicans, kuten myös edellisenä keväänä, ja jälleen tamperelaiset voittivat sarjan 4-1. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuosituhannen vaihteen, kun Liigassa onnistuttiin voittamaan mestaruus kolme kertaa peräkkäin. Viimeksi tempussa onnstui TPS 1999-01. Muutenkin Tapparan "menestysdynastia" on ollut vertaansa vailla: joukkue on edennyt välieriin peräti 11 kertaa peräkkäin ja niistä 9 finaaleihin.
Voittaja jää tietysti nähtäväksi, mutta vihjeet voivat auttaa merkittävästikin lyödessä vetoa SM-liigasta. Vihjeet ovat kuitenkin arvokkaita kenelle tahansa vedonlyöjälle.
SM-liigan maalipörssin voittaja siirtyy Sveitsiin
1975: Tappara
1974: HIFK
1973: Jokerit
1972: Ilves
1971: Ässät
1970: HIFK
1969: HIFK
1968: KooVee (Tampere)
1967: RU-38 (Pori)
1966: Ilves
1965: Karhut (Pori)
1964: Tappara
1963: Lukko
1962: Ilves
1961: Tappara
1960: Ilves
1959: Tappara
1958: Ilves
1957: Ilves
1956: TPS
1955: TBK (Tampere)
1954: TBK
1953: TBK
1952: Ilves
1951: Ilves
1950: Ilves
1949: Tarmo (Hämeenlinna)
1948: Tarmo
1947: Ilves
1946: Ilves
1945: Ilves
1944: Mestaruudesta ei pelattu sodan vuoksi.
1943: KIF (Helsinki)
1942: Mestaruudesta ei pelattu sodan vuoksi.
1941: KIF
1940: Mestaruudesta ei pelattu sodan vuoksi.
1939: KIF
1938: Ilves
1937: Ilves
1936: Ilves
1935: HJK (Helsinki)
1934: HSK (Helsinki)
1933: HSK
1932: HJK
1931: TaPa (Tampere)
1930: Mestaruudesta ei pelattu leudon talven vuoksi.
1929: HJK
1928: Viipurin Reipas
Lisää Tapparan joukkueen mestaruustunnelmia Ylen liveseurannassa ! Tässä jutussa käydään seuraavaksi lyhyesti läpi pelin tapahtumat asiantuntija Topi Nättisen kommenttien avustuksella.
Jatkoajan puolella ainakin yksi käyttäjä on innokkaasti ehdottanut, että 10 10-mallissa seurajoukkueet pelaisivat neljä kertaa oman sarjatasonsa vastustajia vastaan ja vastakkaisen sarjatason vastustajia vastaan kahdesti. Näin kukin seurajoukkue pelaisi runkosarjassa 56 ottelua. Pudotuspeleihin etenisivät A-sarjan seitsemän parasta ja B-sarjan voittaja, joka nousisi samalla kertaa suoraan A-sarjaan. A-sarjan kolme viimeisintä pelaisivat karsinnoissa B-sarjan muiden parhaimpien kanssa (tähän hätään en muista, montako seuraa ehdotti B-sarjasta, enkä viitsi lähteä etsimään). Karsintojen kaksi parasta jatkaisivat myös A-sarjaan ja muut karsinnoissa olleet sarjatasolle B.
Mikäli ristiinpelaamisia olisi ja jääkiekon SM-liiga jakautuisi 10 seuran A-sarjaan ja seuramäärältään yhtä suureen B-sarjaan, voitaisiin siitä kehitellä seuraavanlaistakin mallia:
A-sarjan kuusi parasta jatkaisivat pudotuspeleihin. Kaksi parasta suoraan välieriin ja seuraavat neljä puolivälieriin. Otteluparit määräytyisivät runkosarjan mukaan. Puolivälierät pelattaisiin paras kolmesta -tyyliin ja muut kierrokset paras seitsemästä -periaatteella. Toki jos pronssipeli pelataan, se pelattaisiin nykyiseen malliin yksiosaisena. Finalistit ja runkosarjan kaksi muuten parasta jatkaisivat seuraavan kauden jääkiekon mestarien liigaan, mikäli Suomen liigasta otetaan kausittain neljä seuraa mukaan.
A-sarjan karsinnoissa pelaa A-sarjan yhdeksäs ja B-sarjan seurat sijoilta 2-7. A-sarjan viimeinen vaihtaa B-sarjan voittajan kanssa automaattisesti sarjatasoa. Karsintojen seurat sijoitetaan väliaikataulukkoon kahden viimeisen runkosarjakohtaamisen perusteella. Näin saadun taulukon ykkönen etenee suoraan välieriin ja muut puolivälieriin, myös otteluparit määräytyvät samaisen taulukon perusteella. Karsintojen finaalisarjan voittaja etenisi A-sarjaan ja muut pelaisivat sarjatasolla B.
Sitä sitten pohdiskelin, pelattaisiinko karsintojen kaikki kierrokset paras viidestä -periaatteella vai olisiko pudotuspelien tavoin puolivälierät paras kolmesta ja muut kierrokset paras seitsemästä. Mutta tuo olisi yksi hahmotelma, jos päädyttäisiin 20 joukkueen jääkiekon SM-liigaan ja jaettaisiin se urheilullisin perustein 10 seuran A-sarjaan ja 10 seuran B-sarjaan.
Todennäköisesti B-sarja olisi kuitenkin alaspäin kiinni, tai ainakin enemmän kuin se olisi ylöspäin. Seurojen vaihtuvuust A- ja B-sarjojen välillä olisi todennäköisempää kuin B:n ja C:n välillä. Toki karsintoja voidaan ainakin harkita, mutta todennäköisimmin ne pelattaisiin B:n viimeisen ja C:n voittajan välisenä ottelusarjana. Jos C-sarjasta haluttaisiin nousta B:hen, todennäköisesti seuran pitäisi kiikuttaa hakemus SM-liigan ylläpidolle, joka sen käsittelisi. Rehellisintä olisi kuitenkin käsitellä se sen verran aikaisella aikataululla kuin mahdollista.
13 vastaavasti oli syntynyt loppu vuoden puolella.
Aamulehdessa oli aikoinaan mielenkiintoinen juttu tähän liittyen:
Alkuvuonna syntynyt on kiekkoilun kultakypärä
14.05.2010 - 18:36
Valitsivatko valmentajat SM-liigan voittajat jo kauan sitten, kysyy Marko Erola.
Digian tekoäly-ennuste jääkiekon SM-liigan voittajasta päivittyi
Toki itsekin olen sitä mieltä, että mitä vähemmän pelejä sitä arvokkaammaksi yksittäinen ottelu muuttuisi kauden alkupäässäkin sarjataulukkoa ajatellen. Kuitenkin tuo raha on muuttunut niin arvokkaaksi, että sen takia ottelumäärien pudotuksiin tuskin ollaan valmiita ainakaan rajusti kerrallaan. Ja mainitsemasi pointit olisivavat myös oivia syitä vähentää otteluita.
Ruotsin pääsarjassa, nykyisin siis nimellä SHL, karsinnat ilmeisesti pelataan nykyään kahdessa otteluparissa. Toisessa parissa kaiketi kohtaavat SHL:n kolmastoista ja Hockeyallsvenskanin kakkonen sekä toinen pari koostuu SHL:n neljännestätoista ja Hockeyallsvenskanin voittajasta. Aikaisemmin oli ilmeisesti niin, että pääsarjan kaksi viimeistä ja kakkostason neljä parasta pelasivat kaksinkertaisen sarjan ja sen perusteella kaksi parasta etenivät pääsarjaan.
Jostain syystä itseäni kiehtoisi ehkä eniten malli, jossa jääkiekon SM-liiga pelattaisiin kausittain kahdentoista seurajoukkueen voimin. Runkosarja olisi nelinkertainen (à 44 ottelua) ja sen perusteella kahdeksan parasta etenisivät pudotuspeleihin ja kahdestoista karsintoihin alemman sarjan kuuden parhaan kanssa. Karsinnat pelattaisiin playoff-tyyliin kuten ilmeisesti vielä keväällä 2000 pelattiin, tosin nykymallin mukaisesti ottelusarjat pelattaisiin karsinnoissa paras seitsemästä -tyyliin. Jotta tämä olisi mahdollista, pitäisi alemman sarjatason runkosarja olla sopivasti lyhyempi tai kausi pitäisi siellä aloittaa sen verran SM-liigaa aikaisemmin, jotta se saataisiin siellä sopivasti aikaisemmin pelattua ennen karsintojen puolivälieriä.
Mutta aika näyttää, miten käy. 1ügan päättäjienkin keskuudessa on huudeltu avoimen pääsarjan perään. Ilmeisesti vielä ainakin pari kautta pelataan jotakuinkin nykyisellä formaatilla. Sen jälkeen katsotaan, mitä tehdään. Sitä tosin kai huudellaan, että Mestiksessä ei nykyisellään ole enää seuroja, joilla riittäisi potenttiaalia nousta SM-liigaan. Mutta jostain ne seurat olisi revittävä, jos haluttaisiin siirtyä 20 seuran SM-liigaan, joka siis jakautuisi kahteen kymmenen seuran sarjatasoon.
Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
Tampere on ollut perinteisesti Suomen kovin kiekkokaupunki. Lätkä on Tampereella ehdoton ykköslaji, ja perinteiset Tappara ja Ilves ovat kamppailleet Suomen mestaruuden lisäksi myös Tampereen herruudesta jo vuosikymmeniä. Tampereen lisäksi menestystä ovat niittäneet Turun Palloseura sekä Helsingin joukkueet IFK ja Jokerit, joka siis pelaa nykyään KHL:ää.
Jääkiekon SM-sarja ja SM-liiga vuosi vuodelta
Hakametsän jäähallissa nykyään pelaava Tampereen Ilves on kaikkien aikojen menestynein jääkiekkojoukkue Suomessa. Ilveksen mestaruudet yhtä lukuun ottamatta rajoittuvat tosin ajalle ennen SM-liigaa: joukkue on voittanut 16 mestaruutta, mutta edellinen on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1985.
Suomi-kiekon ennätykset ja tilastot
SM-liigan otteluista lyödään runsaasti vetoa eri alustoilla. Suomalaisyleisö lyö vetoa mestaruudesta, yksittäisten otteluiden voittajista, ensimmäisen maalin tekijöistä ja niin edelleen. Vetotapoja ja -kohteita siis riittää.
Tappara on jääkiekon Suomen mestari 2024
SM-liigasta voidaan lyödä esimerkiksi seuraavanlaisia vetoja: 1X2, tasapeli, koti- tai vierasjoukkueen voitto. Tuplamahdollisuudessa veikataan kahta eri vaihtoehtoa. Ja jos alle- ja ylivedot eivät ole vielä tuttuja vetotapoja, lyödään niissä vetoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon maalien kokonaismäärä tulee olemaan. Voit lukea enemmän , niin saat tietää miten voittaa.