Kellonajat ruotsiksi Flashcards
Unionikauden alussa maan asema osana valtakuntaa kuitenkin muuttui. Neljän vuosikymmenen aikana hallitsijan ote Suomesta oli kiinteämpi kuin aikaisemmin. Kuningatar Margareeta oli hallinnon taustavaikuttajana aina kuolemaansa vuoteen 1412 asti. Hän siirsi koko ajan lisää vastuuta seuraajalleen kuningas (kuninkaana 1396–1439), jolla oli vastuullaan erityisesti Norjan ja Suomen asiat. Hän vieraili Suomessa kaksi kertaa, vuosina 1403 ja 1407. Kaikki Suomea koskevat kuninkaan päätökset annettiin hänen nimissään. Unionin myötä myös maan johtavat hallintomiehet vaihtuivat, sillä kuningas asetti omia luottomiehiään linnojen johtoon. Abraham Broderinpoika nousi Turun linnapäälliköksi ja laamanniksi nimitettiin niin ikään tanskalainen . Myöhemmin merkittäviin asemiin nousivat ja . Piispa oli unioninvallan kannattaja.
Kustaa II Aadolfin jälkeen hallitsijaksi tuli kuningatar . Kristiina oli kuitenkin alaikäinen, joten hänet voitiin kruunata vasta vuonna 1650. Tätä ennen valtakuntaa johti holhoojahallitus. Hänen valtakaudellaan (1632–1654) Suomen kenraalikuvernööri uudisti yhteiskuntaa perustamalla (1640), kymmenen uutta kaupunkia ja paransi infrastruktuuria luomalla postilaitoksen. Vuonna 1654 Kristiina luovutti kruunun serkulleen Kaarle Kustaalle. Kristiina muutti tämän jälkeen , ja kääntyi katoliseksi.
Katolisen kirkon piirissä Suomen alueella toimineet seurakunnat kuuluivat . Hiippakunnan johdossa toimineella Turun piispalla oli kirkollisen vallan ohella myös runsaasti maallista valtaa ja hän oli esimerkiksi kuninkaan jäsen. Yksi huomattavimmista keskiaikaisista Turun piispoista oli vuosina 1412–1450 virassa toiminut . Hengellinen rälssi muodosti keskiajan Suomessa luku- ja kirjoitustaitoisen sivistyneistön. Sen jäsenet olivat usein käyneet Turun katedraalikoulua ja osa oli opiskellut myös ulkomaisissa yliopistoissa.
Käännös kellonaika – Sanakirja ruotsi-Suomi
Vuonna 1697 vasta 15-vuotias nousi kuninkaaksi. Ruotsin viholliset Tanska, ja tavoittelivat revanssia ja liittoutuivat keskenään. Seurasi , joka käytiin vuosina 1700–1721. Kaarle XII menestyi aluksi, mutta kärsi ratkaisevan tappion kesäkuussa vuonna 1709. Kaarle XII pakeni . Venäjä valtasi seuraavana vuonna Ruotsin Baltian tukikohtia ja . Vuonna 1714 Kaarle XII ratsasti Euroopan halki ja lähti . Tämä herätti monissa tyytymättömyyttä, sillä ihmiset olivat kyllästyneet sotimiseen. Kuningas kuoli vuonna 1718 norjalaista linnaketta piiritettäessä. Itsevaltiaan mukana meni Ruotsin tahto jatkaa epätoivoista sotaa. 1721 Ruotsi menetti Suomenlahden eteläpuoliset alueet, ja Kaakkois-Suomen. Ruotsin Itämeren suurvalta-asema oli romahtanut. Ruotsin suurvalta-aika 1617–1721 vei hengen kaikkiaan arviolta noin 110 000 suomalaiselta sotilaalta, mikä oli suhteellisesti sama määrä kuin 1900-luvun Suomessa heitä olisi kuollut yli miljoona.
Vuonna 1523 aatelisherra Kustaa Eerinkinpojan johtama kapinaliike karkotti tanskalaiset Ruotsista ja Suomesta tuella. Kustaasta tuli kuningas, jonka jälkimaailma muistaa . Kuningas alkoi järjestelmällisesti kehittää valtakuntaansa. Keskushallintoa uudistettiin saksalaisten esikuvien mukaan. Riippuvaisuus Lyypekistä mitätöitiin ns. . Ruotsissa alettiin varovaisesti toteuttaa uskonpuhdistusta eli , jonka turvin kuningas saattoi takavarikoida suuren osan kirkon omaisuudesta. Kiristyvä verotus ja kirkkoon kohdistuvat toimenpiteet provosoivat useita kapinoita, joista uhkaavin oli ns. 1540-luvulla. Kapinat kukistettiin verisesti. Kustaa loi modernin valtion, joka pystyi säätelemään alamaistensa elämää paljon keskiaikaista valtakuntaa tehokkaammin.
Ulkoisesti unionin alkuaika oli Suomelle rauhan aikaa. Ulkopoliittisesti aktiivinen kuningas Eerik Pommerilainen ajautui kuitenkin konfliktiin hansaliiton kanssa, jolloin kaupankäynti vaikeutui. 1430-luvulla Ruotsin puolella nousseet ylimystön ja talonpoikien kapinaliikkeet eivät juuri vaikuttaneet Suomessa. Vaatimattomien Suomessa syntyneiden kapinaliikkeiden ylimysvastaisuuden voi selittää kruunun ja rälssin omistusten laajentuminen. Tunnetuin näistä kapinaliikkeistä oli ns. Hämeessä vuonna 1439. Se kohdistui Viikin kartanoon.
Suomesta ei osallistuttu vuonna 1435 Arbogassa järjestettyyn kokoukseen. Saman vuoden syksyllä piispa ja Krister Nilsson saapuivat Ruotsiin, jossa järjestetyissä neuvotteluissa he vaikuttivat kapinana tunnetun liikkeen johtajien syrjäyttämiseen ja kompromissin aikaansaamisen. tuli Krister Nilsson ja marskiksi nousi . Ensiksi mainitun palattua saman vuoden syksyllä Suomeen alkoi kapinaliikehdintä Ruotsissa jälleen.
Miten tuo aikaero menee ruotsin laivalla
Noin vuoteen mennessä nykyisen Länsi- ja Etelä-Suomen alueelle oli alkanut tulla Ruotsin valtakunnan ja osia, jota hallittiin Turun, Hämeen ja Viipurin linnoista käsin. Ruotsin kuninkaan vallan vakiinnuttamiseksi rakennetut linnat olivat keskiajalla kruunun hallinnon keskuksia ja tärkeitä vallan säilyttämisen välineitä. Linnaa ympäröinyttä hallintoyksikköä nimitettiin . Samaan aikaa Ruotsista Suomen rannikolle.
Ravintolat Itämerellä ; Coffee & Co · Suomen aika
Lopulta kuningas erotettiin vuonna , minkä jälkeen Ruotsia hallitsi aristokraattien valtaneuvosto. Se koostui piispoista ja johtavista ylimyksistä. Tästä joukosta mahtavimmaksi nousi Kaarle Knuutinpoika, joka valittiin vuonna valtionhoitajaksi. Hänen pahin kilpailijansa, drotsi Krister vetäytyi tämän jälkeen Viipuriin. Yksinvaltaisen hallintojärjestelmän kaatumisen jälkeen Suomen yhteydet Tanskaan katkesivat. Kuitenkaan yhteydet Ruotsiin eivät juuri lujittuneet vaan paikallisten linnaläänien haltijat pitkälti hallitsivat maata.
Leijonien Ruotsi-välierän kellonaika varmistunut
jälkeen niiden vanavedessä tapahtunut johti myös konflikteihin suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Pohjalaisissa tarinoissa kerrotaan siirtolaisten avuksi tarvitun sotaväkeä Ruotsista toisten tarinoiden kuvaillessa Ruotsista tulleen pääasiassa rikollisia ja pahantekijöitä, jotka tulivat maahan käydäkseen sotaa suomalaisia vastaan. kirjoitti 1500-luvulla pakanallisten suomalaisten ahdistelleen ruotsalaisia siirtolaisia, mistä syystä he olivat saaneet apua sukulaisiltaan Ruotsista. alkuperäinen suomalaisasutus katosi kokonaan paikalta ruotsalaisten tultua alueelle, mikä voi osaltaan kertoa konfliktista ryhmien välillä.
Suomi kohtaa Ruotsin perjantaina kello 14 Suomen aikaa
Taistelussa Ruotsin kuninkaan kruunusta tultiin Suomenkin linnoja valtaamaan ja taivuttamaan unionikuninkaan taakse. Tanskalainen ritari tuli veljiensä kanssa valtaamaan linnoja 1480-luvulla, ja lopulta kaikki linnat olivat Akselinpoikien hallussa. Eerikin kuoltua hän jätti Viipurin, Hämeenlinnan ja Savonlinnan läänit veljilleen Ivarille ja Laurille, joka jo entuudestaan hallitsi Raaseporia. Yhtenäisen valtapiirin syntyminen ei kuitenkaan sopinut valtionhoitaja suunnitelmiin. Vuonna Sten Sture saapui Suomeen, aina Viipuriin saakka. Sopua valtionhoitajan ja paikallisten mahtimiesten välille ei saatu syntymään: valtionhoitaja lupasi väestölle verohelpotuksia; läänitysten haltijat eivät taas hyväksyneet näitä.
poistumisen kellonaika ja sijainti — Ruotsi käännös
Unionikauden loppuvaiheessa ei Pohjoismaihin enää noussut yhteisesti hyväksyttyä hallitsijaa. Tanskan kuningas (1481–1513) ei saavuttanut hyväksyntää unionimaissa, vaan valtaneuvostot ottivat johdon käsiinsä. Vuonna Sten Sture sai haltuunsa kolme lääniä Suomesta: Viipurin, Savonlinnan ja Hämeenlinnan. Aikaisemmasta Akselinpoikien valta-alueesta tuli valtionhoitajan tukialue ja Suomesta tuli entistä kiinteämmin keskusvallan alainen; varsinkin kun Raaseporikin tuli Sten Sturen kannattajan, Knut Possen haltuun. Sture ei jakanut linnoja läänityksiksi ylimystölle, vaan hallitsi niitä itsestään riippuvaisten voutien välityksellä keräten merkittävästi verotuloja itselleen.
Aukioloajat (Suomen aikaa) ; First North Suomi
(550–800 jaa.) tunnetaan runsaista hautalöydöistään. Keski-Ruotsissa () paikallisten mahtimiessukujen jäseniä haudattiin veneissä aseineen ja sotavarusteineen muun muassa Vendelin kalmistoon. Löytöjä on runsaasti myös . Mahdollisesti ruotsalaisylimyksillä oli liittolaisia tai kannattajia Suomessa.
Ruotsi ja Suomi voivat saada saman kellonajan
1400-luvun lopulla aikaisemmat kahakat Moskovan kanssa tiivistyivät . Vuonna Viipurin linnaa alettiin piirittää. Myös Länsi-Suomesta kerättiin tuolloin nostoväkeä sotatoimiin. Uhanalaisilla seuduilla kaikki 15 vuotta täyttäneet otettiin aseisiin, minkä lisäksi maahan saapui myös saksalaisia palkkasotureita ja väkeä Ruotsin puolelta. Venäläisten hyökkäykset ulottuivat Karjalan ohella myös Pohjanmaalle, Savoon ja Hämeeseen. Rauha solmittiin vuonna . Samana vuonna erotti Sten Sturen valtionhoitajan tehtävästä. Suomen linnaläänit jäivät kuitenkin hänen haltuunsa.